Soittamisesta

Käsikelloja soitettaessa kellot asetellaan pehmustetulle pöydälle pianonkoskettimien tavoin. Perustilanteessa yksi soittaja vastaa kahdesta "valkoisesta koskettimesta" sekä sopimuksen mukaan joistakin viereisistä "mustista koskettimista". Taitojen kehittyessä soittajilla ei välttämättä ole "omia" kelloja, vaan he vaihtavat kelloja ennalta sovitun järjestyksen mukaan. Kelloilla voidaan hyvin toteuttaa nyansseja ja erilaisia äänensävyjä. Neljän oktaavin kellosarja vaatii n. 12 soittajaa.

Käsikellojen perussoittotyylin lisäksi on useita erilaisia soittotapoja. Esim. mallettien avulla ksylofonin tavoin, kelloja patjaan lyöden joko jättäen patjalle tai välittömästi ylös nostaen jne. 

Alla olevasta linkistä pääset tutustumaan Japanilaisen ryhmän käsikellojen soittoon. He käyttävät kyseistä kappaletta soittaessaan myös malletteja.

http://www.youtube.com/watch?v=G1fwxz78xJU&feature=related

Käsikellolla pystyy hyvin havainnollistamaan kirkonkellojen kaksi soittotapaa: heilurisoitto ja läppääminen. Kellojen soittamisen perustekniikka on sinänsä helppo oppia, mutta ilman sitkeää harjoittelua ja ryhmän saumatonta yhteistyötä hyvää musiikillista lopputulosta ei ole mahdollista saavuttaa.

Käsikellojen soittamisesta on paljon kirjoitettu nettisivuilla. Tässä esimerkkinä linkki:

http://www.ling.upenn.edu/~kingsbur/Bells.html